Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Avoinna

Työväentalomuseo on avoinna kesäsunnuntaisin 1.5. - 30.9. klo 12 - 16. Aukioloaikoina museoon on vapaa pääsy. Ryhmille museo on avoinna sopimuksen mukaan.

Lue lisää...

Näyttelyt

Esillä olevan perusnäyttelyn lisäksi museolle kootaan kesäajaksi vaihtuvia näyttelyitä työväenliikkeen historiasta sen toiminnan eri alueilta.

Lue lisää...

Lahjoitukset

Työväentalomuseo ottaa vastaan sen kokoelmiin sopivia työväentalojen ja työväenliikkeen historiaan liittyviä esinelahjoituksia sekä mm. lippuja, kirjoja ja valokuvia.

Lue lisää...

Perusnäyttely

Museossa on näytteillä noin 200 suomalaisen työväenliikkeen historiaan liittyvää esinettä. Aitoon ympäristöön sijoitetut kokoelmat koostuvat suomalaisen työväenliikkeen historiallisesta aineistosta - arkistoista ja valokuvista sekä mielenkiintoisesta esineistöstä.

Yhteensä museolla on luetteloituja esineitä lähes kaksi tuhatta, joista suurin osa on varastoituna muualle näyttelytilojen puutteen ja museon puutteellisen paloturvallisuuden vuoksi.

Sali on kalustettu vuosisadan alun työväentalojen malliin. Peruskaluston lisäksi salissa on esillä työväenliikkeen historiasta ja eri toimintamuodoista, erityisesti harrastustoiminnasta kertovaa esineistöä jotka on koottu pienimuotoisiksi näyttelyiksi.

Puiset penkit ovat peräisin Pitkäjärven työväentalosta. Ne on tehty vuonna 1908.Puiset penkit ovat peräisin Pitkäjärven työväentalosta. Ne on tehty vuonna 1908.

Fresko, jossa on Karl Marxin kuva ja teksti "sosialismi voittoon" on entisen puoluesihteeri Aleksi Aaltosen vaimon, Ilona Aaltosen, maalaama. Hän myös korjasi freskon sen osittain tuhouduttua vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.Fresko, jossa on Karl Marxin kuva ja teksti "sosialismi voittoon" on entisen puoluesihteeri Aleksi Aaltosen vaimon, Ilona Aaltosen, maalaama. Hän myös korjasi freskon sen osittain tuhouduttua vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä.

Puhujapönttö on eräs museon historiallisesti arvokkaimmista esineistä. Puhujapönttöä on käytetty muun muassa Turussa vuonna 1899 olleessa Sosialidemokraattisen Puolueen perustavassa kokouksessa.Puhujapönttö on eräs museon historiallisesti arvokkaimmista esineistä. Puhujapönttöä on käytetty muun muassa Turussa vuonna 1899 olleessa Sosialidemokraattisen Puolueen perustavassa kokouksessa.

Saloissa olevista lipuista "H.T.Y" -lippu on Urjalan Honkolan työväenyhdistyksen lippu. Yhdistys mainitaan Väinö Linnan "Täällä pohjan tähden alla" kirjassa nimellä "Pentinkulman Ty", joksi kyseistä yhdistystä oli kutsuttu. Lippu oli vuosina 1918-1919 ladossa piilotettuna.Saloissa olevista lipuista "H.T.Y" -lippu on Urjalan Honkolan työväenyhdistyksen lippu. Yhdistys mainitaan Väinö Linnan "Täällä pohjan tähden alla" kirjassa nimellä "Pentinkulman Ty", joksi kyseistä yhdistystä oli kutsuttu. Lippu oli vuosina 1918-1919 ladossa piilotettuna.

Puffetti on kalustettu kuten entisajan työväentaloissa. Puffetti toimi kokousten pitopaikkana ja juhlissa ja tilaisuuksissa myynti- ja tarjoilupaikkana. Usein se oli myös yhdistyksen "kirjasto", josta lainattiin kirjoja ja jossa käytiin lukemassa lehtiä.

Lainakirjastoon hankittiin aluksi lähinnä yhteiskunnallista ja työväenliikettä koskevaa kirjallisuutta, mutta esimerkiksi Riihimäen Työväenyhdistyksen lainakirjastossa vuonna 1927 teoksista 189 kpl oli kaunokirjallisuutta ja 109 kpl tietopuolista kirjaa. Lukusaleihin tilattiin useita, jopa kymmeniä, sanoma- ja aikakauslehtiä joita jäsenet pääsivät lukemaan. Puffetissa olevan kirjahyllyn kirjat ovat pääosin Riihimäen Työväenyhdistyksen lainakirjastosta. Esillä on mm. Riihimäen Työväenyhdistyksen kirjaston kirjaluettelo ja lainausluettelo.

Esillä on myös metalliarkku vuodelta 1912, jonka on valmistanut Pekolan työväenyhdistyksen jäsen, ajuri Aleksanteri Salo. Siinä säilytettiin työväenyhdistyksen tärkeitä asiapapereita. Kansalaissodan aikana arkku papereineen oli haudattuna maahan.

Puffetissa on myös monistuskone joka on ollut piilotettuna erään herajokelaisen talon ullakolle. Sitä on käytetty 1918 kansalaissodan ja sitä edeltäneen ajan työväenliikkeen toimintaan.

Puffetin harmaat penkit ovat Teuron työväentalolta 1900-luvun alusta ja selkänojallinen penkki Oripään Työväentalolta. Seinäpuhelin on Joutsan Työväenyhdistykseltä.

Moneen työväentaloon rakennettiin huone ja keittiö talonmiestä ja hänen perhettään varten. Tässä talossa talonmiehen perhe on asunut keittiössä ja puffetin puolella. Keittiön kalustus muodostui pöydästä ja tuoleista, piirongista, puulaatikosta ja sängystä joka oli usein päästä- tai sivustavedettävää mallia ja joka päivällä pedattiin pienempään tilaan. Valkoiset salusiinit ja kukat ikkunalla sekä räsymatot ja taulut ja valokuvat seinillä loivat kodikkuutta.

1920-luvulla Teuron työväentalon talonmiehenä toimineen perheen isä teki vapaa-aikanaan suutarintöitä, joten asunnon esineisiin kuului tärkeänä myös suutarinvälineet. Puulaatikon päällä on suutarinvälineitä kuten suutarin vasara, jalkatukki, huovat, keskeneräiset tossut ja kahdet valmiit huopikkaat. Esillä on myös ompelukone.

Keittiössä on Teuron työväentalon alkuperäinen öljylamppu, lehtiteline, taulut ja seinäkello. 1920-luvun uutuus ruoanlaittoon olivat alumiiniset kattilat, myös kupariset kahvipannut olivat käytössä. Hellan päällä olevan kuparisen kahvipannun on tehnyt kupariseppä Bruno Airola vankilassa v.1918. Muuta esillä olevaa esineistöä on mm. Högforsin tehtaan luodilla lämmitettävä silitysrauta, nelikulmainen kahvirännäri ja kiharrusraudat.

Seinällä olevassa vihreässä avoastiahyllyssä on esillä 1920-luvulle tyypillisiä työläisperheen astioita ja tavaroita kuten sinikuviolliset Arabian ruokalautaset, sinikukalliset kahvikupit, kahvimylly, pesuaineita ja voipytty vuodelta 1880.

Tyypillistä 20-luvun kalustusta on myös Isännän ruskea kulmakaappi jossa on esillä mustepullo ja -kynä, tupakantekovälineet, lasinen tuhkakuppi, partakone ja Työväen Kalenteri vuodelta 1922.

Varastoituihin esineisiin kuuluu mm. historiallisesti arvokas Eetu Salinin 120 teosta käsittävä kirjasto ja vuoden 1905 suurlakon aikana annetun ns. punaisen julistuksen allekirjoittajiin kuuluneen Siiri Lambergin kirjasto.

Varastoituna on myös edustava kokoelma vanhoja työväenyhdistysten ja muiden työväenjärjestöjen lippuja sekä toista tuhatta muuta aatteellisen puolen tuotetta kuten pöytäkirjoja, kauppa-kirjoja, lupia, mainoksia, julisteita, valokuvia, näytelmäkappaleiden roolikirjoja, soittokuntien partituureja jne.

Monien esineiden taustalla on järkyttäviä tarinoita. Kokoelmissa on mm. valkoisten ampuman Frans Erland Viljasen taskusta uudelleenhautauksen yhteydessä löytynyt taskukello ns. veturikello. Viljanen oli murhattu yhdessä 11 toverinsa kanssa Kauttuan nummella olevaan hiekkakuoppaan.

Kaikki museon esineet on saatu lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä. Suurin osa esineistä on peräisin Etelä-Hämeestä.