Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kesänäyttely 2015 - Kansan tahto on korkein laki

Vuoden 2015 kesänäyttelyn aiheena on ”Kansan tahto on korkein laki – työväenliikkeen iskulauseita”. Lippujen, julisteiden ja banderollien kautta tuodaan esille työväenliikkeen iskulauseita kautta aikojen.

Kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäinen koko maailmaa kattava mielenosoitus kulkueineen vuonna 1890 oli alku mielenosoituskulkueille myös Suomessa. Yhteisillä esiintymisillä ja tunnuksilla näytettiin järjestäytyneen työväen voimaa ja yhteistä tahtoa. Kulkueissa oli mukana yhdistysten ja ammattiosastojen lippuja sekä usein myös tauluja ja banderolleja, joissa oli iskulauseita ajankohtaisista aiheista.

Punainen lippu tuli 1800-luvulla tunnetuksi vallankumouksen vertauskuvaksi. Pariisin kansainvälisessä työväenkongressissa vuonna 1889 se vahvistettiin sosialistisen internationaalin taisteluviiriksi. Lippua käytettiin kapinan tai vallankumousyrityksen vertauskuvana, mistä lippu periytyi vähitellen työväenliikkeeseen sosialistien ja myöhemmin kommunistien vertauskuvaksi.

Myös Suomessa työväenliike otti punaisen lipun käyttöön, punaiset liput alkoivat liehua vappumarsseilla pienilläkin paikkakunnilla. Punaisella värillä järjestöt halusivat korostaa olevansa sosialisteja. Väri ilmensi työväenliikkeen itsenäistymistä ja erottumista muista. Itsenäiseksi julistautuneen Suomen ensimmäinen valtiolippu oli pohjaväriltään punainen. Suomen sisällissodan jälkeen lippuväreistä tuli sinivalkoiset.

Oman lipun hankkiminen oli ensimmäisiä toimia yhdistyksissä. Sen valmistivat yleensä naisjaoston jäsenet käsityönä. Pohjana oli punalippu johon ommeltiin yhdistyksen nimi tai kirjain lyhenne nimestä. Joissakin vanhoissa lipuissa on taidokkaasti ommeltuja kuvia ja kuvioita. Myös iskulauseet olivat yleisiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Nämä iskulauseet sopivat hyvin myös tähän päivään.

 

Työväentalojen näyttämön yläpuolella oli yleensä fresko jossa oli kuva ja iskulause tai vain iskulause. Karl Marxin kuva oli aika yleinen. Tekstit olivat samoja joita oli marssilipuissa. Freskot oli maalattu pahville tai kankaalle. 

 

Tämä nyt työväentalomuseolla oleva fresko on Riihimäen vanhalta työväentalolta.

Sen on maalannut entisen puoluesihteeri Aleksi Aaltosen vaimo, Ilona Aaltonen.

 

 

 

 

Banderollien ja muiden kulkueissa kannettavien julisteiden tekstit olivat yleisiä iskulauseita tai ajankohtaisia asioita.

 

 

 

 

SDP:n Oulun puoluekokous päätti vuonna 1906, että kevään mielenosoituskulkueet ja -juhlat järjestetään säästä riippumatta Vappuna kuten muissakin maissa. Siitä alkoi myös vappumerkkiperinne. 

Vappu- ja muissa vuosimerkeissä oli 1900- luvulla aina joku teema. Merkkiin ei paljon tekstiä mahtunut, iskulauseet olivat myyjällä olevassa merkkilistassa. Forssan kokousta ja Sosialistisen Työväenpuolueen perustamista juhlittiin aina tasavuosikymmenin.

 

Vaalijulisteissa otettiin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Ne olivat kieliasultaan värikkäämpiä kuin nykyiset. Arvosteltiin vallanpitäjiä mutta myös annettiin lupauksia.

 

 

 

 

Kesänäyttely on esillä Työväentalomuseolla syyskuun loppuun asti.